Juhannustunnelmissa

Juhannusta edeltävänä viikonloppuna projekti eteni miehen työpanoksen verran, kun itse olin rouvien kanssa Pariisissa hummailemassa. Vincent-kissakin pääsi ensimmäistä kertaa tutustumaan uuteen reviiriinsä, kun se vastalauseista huolimatta oli pakattu uuteen kuljetuskoppaansa ja tuotu auton takapenkillä landelle. Autoilu ei ilmeisesti aiheuttanut sille mitään suurempia traumoja, koska paluumatka oli mennyt jo vähän vaimeamman ääntelyn siivittämänä. Ja pakkohan sen nyt vaan on alistua kohtaloonsa mitä kuljettamiseen tulee, koska ei sitä voi yksin kotiinkaan jättää. Ulkoilu maalla suoritetaan kyllä ainakin näin aluksi turvallisesti hihnassa, koska citykatti ei ole tottunut kovin isoihin tiluksiin ja saattaa säihkähtää vaikka kottaraista ja painua autotallin alle piiloon viikoksi. Tai saada paikalliselta naakalta turpaansa...

Vincent ulkoilee.

Poikien viikonlopun aikana pihalle oli saatu pystyyn lipputanko, ja yksi valtava (ja yksi vähän vähemmän valtava) kanto oli jyrsitty silpuksi. Lisäksi yläkerran vierashuoneen pintakäsittely oli edennyt katon maalaamisen verran.

Kanto ennen.

Kannonpoisto hyvässä vaiheessa.

 Juhannuksena sää suosi mökkiläisiä, sillä torstain myrskyn jälkeen aurinko paistoi käytännössä koko viikonlopun. Ystävämme L ja V ilmestyivät juhannuksenviettoon perjantaina, ja tupatarkastuksen ja tilustenmittailun jälkeen keskityimme lähinnä kaljanjuontiin ja seurusteluun. Välissä toki nostettiin lippu salkoon, syötiin pariinkin otteeseen sekä saunottiin ankarasti. Muutaman neuvoa-antavan jälkeen pihalle saatiin pystyyn myös pieni grillauspaikka lähinnä savustuslaatikkoa ja muurikkaa varten. Rakennusaineena käytetyt tiilet löytyivät edellisen asukkaan jäljiltä autotallista.

Tein itse, säästin!

Juhannuspäivän ulkotyöleirin ohjelmaan kuului pontevaa kompostinkääntelyä, ruohonleikkuujätteen kärräilyä ja marjapensaiden alustojen perkaamista. Viimemainitussa olikin puuhaa kerrakseen, sillä metriset nokkoset ja muut rikkaruohot olivat vallanneet alaa voimallisesti, ja niiden poisto-operaatio oli jopa fyysisesti melko kivulias. Siivouksen jälkeen kärräsin pensaiden alle vielä reilusti kannosta irronnutta puusilppua, toivottavasti se nyt edes vähän hillitsee haittakasvillisuuden lisääntymistä. Sunnuntaina vielä rakensimme tukikehikot kaikille 8 karviais- ja 5 viinimarjapuskalle, jotka notkuvat raakileiden painosta. Tarttis varmaan virittää pari rastasverkkoa...

    Viikonlopun viihteellisyydestä huolimatta homma eteni ainakin ulkona ihan mukavasti. Sisätiloissa ei tehty juuri muuta kuin maalattiin pienen makuuhuoneen patteri ja testattiin lattiamaalia tulevan vaatekomeron alan verran. Uulan siniharmaa "sade" näyttää todella hyvältä!

Lippu liehui juhannuksen kunniaksi.

Sateen uhka oli ilmeinen lauantaina, mutta eipäs osunut kohdalle!