Ruuhkaa pihatiellä

Tällä viikolla mökille on toimitettu tavaraa niin paljon että alkaa olla olohuoneessa ahdasta. Hirvox oli löytänyt hukkaamansa kodinkoneet ja onnistui myös postittamaan ne perille saakka. Elämä helpottui oleellisesti, kun iso jää-viileäkaappi saatiin vihdoin käyttöön.

Taustalla uusi ystävämme jää-viileäkaappi, etualalla antiikkimessuilta löytyneen lipaston alaosa.

Ikean kanssa saatiin tapella vähän aikaa, ennen kuin puuttuvat kaapinovet suostuttiin toimittamaan perille haluamanamme päivänä. Ikea mainostaa keittiöitään tyyliin "tule keräämään kaikki osat suoraan itsepalveluvarastosta, kuljeta perille ja asenna", mutta tämä ei ole ihan koko totuus. Käytännössä varastolta saa mukaan ainoastaan kaappien rungot, mutta ovet ja esim. liesituuletin ovatkin tilaustavaraa, joiden toimitusaika on muutama viikko. Tilausta tehdessämme asiakaspalveluhenkilö vakuutti, että kuljetus on ilmainen ja toimituspäivän voi sitten sopia vapaasti juuri haluamaansa ajankohtaan. Kun tavara oli tullut maahan, Ikeasta soitettiin ja todettiin että alueellemme toimitetaan tavaraa ainoastaan torstaisin klo 9-16 välisenä aikana. Vasta kun mies uhkasi tuoda itsepalvelusta hakemamme 600 kg kaapinrunkoja avatuissa paketeissa takaisin asiakaspalvelutiskille, Ikea jousti sen verran että saimme kuljetuksen sovittua sellaiseen päivään, että olimme itse paikalla kuormaa vastaanottamassa.

Keittiö paketeissa olohuoneessa.

Kodinkoneiden ja lastulevyn lisäksi taloon on toimitettu mittava määrä sähkäjohtoa, -putkea, katkaisijoita, kytkentärasioita ja kaikenlaista kilkettä, joista en ymmärrä juuri mitään mutta jotka ilmeisesti edesauttavat valojen syttymistä ja sähkön virtaamista töpseleistä kodinkoneisiin. Onneksi sentään toinen meistä on sähköteknisesti niin lahjakas, että piuhat tulee oikeille paikoilleen ja sähkömies tulee sitten tekemään lopulliset kytkennät.

Piuhaa, sälää ja rompetta.

Katontekijähepuilta löytyi niin pitkät tikkaat, että he vielä urakan päätteeksi tekivät vähän reikiä seiniin. Nyt molempiin makuuhuoneisiin saadaan tuloilmaventtiilit, ja yläpohja tuulettuu läpivedossa, kun talon molemmissa päädyissä on kunnolliset aukot.

Saunan remontti alkaa näillä näkymin lokakussa, kun paikallinen hyväksi kehuttu tekijä vapautuu edellisestä projektistaan. Hän kävi tutustumassa tulevaan kohteeseensa tällä viikolla ja nyt odotamme kustannusarviota pelonsekaisessa jännityksessä.

Toinen yläkerran makuuhuoneista näyttää jo melkein valmiilta! Jos lattia saadaan hiottua ensi viikonloppuna, tapetointityttö tulee liisteröimään tapetit seiniin sunnuntaina. Ostimme sen sen verran hintavaa tapettia, jonka kuviot pitää tarkasti kohdistaa, että en aio ryhtyä harjoittelemaan tapetointia ensimmäistä kertaa sen kanssa - valkoisen alustapetin sain sentään liimattua kunnialla seinään ihan itse. Sitten vaan maalia lattiaan ja listat paikoilleen, eli ehkä pääsemme yläkertaan nukkumaan jo ennen joulua.

Vedenpitävä juttu

Ulkorakennuksen kattourakka oli peltejä vaille valmis jo toista viikkoa sitten, ja nyt saapuivat myös Ruukin kattopellit. Asennukseen ei kahdelta remonttireiskalta mennyt kuin muutama tunti ja nyt pitäisi veden varmasti pysyä rakennuksen ulkopuolella.

Autotallin kohdalla tilanne ei ole aivan yhtä hyvä, sillä viime torstaina taivaalta tuli vettä kertaryminällä 62 milliä, ja siitä noin 50 milliä valui suoraan autotallin huopakaton läpi lattialauta- ja listapakettien sekä sirkkelin niskaan. Ensin levitettiin hätäavuksi pressu tavaroiden päälle ja sen jälkeen kauhisteltiin voimallisesti katon surkeaa tilaa. Pohdinnan lopputulos oli, että kattoa ei kannata juurikaan lähteä korjaamaan, koska se maksaa ainakin tonnin ja tönö on näillä näkymin tarkoitus muutaman vuoden sisällä purkaa kokonaan pois. Ratkaisu on siis tällä hetkellä 6x8 m kevytpeite asennettuna kymmenen riman ja 500 hakasen avulla huopakaton päälle. Toivottavasti se siinä ainakin ensi talven kestää.

Ensimmäinen huone on valmis

Omenamäki ylpeänä ilmoittaa, että ensimmäinen huone on valmistunut käyttökuntoon! Iloa ei millään lailla vähennä se, että mainittu tila on 2 neliön astiakomero. Uulan Sade-värinen lattiamaali näyttää neljän sivelykerran jälkeen upealta. Väittäisin, että kolme maalikerrosta riittäisi hyvin mutta nyt ohensimme maalia vähän liikaa, ja sen lisäksi vanha lattialauta on niin rutikuivaa, että sen imukyky on huima.

Yläkerran kammarien kanssa on tapahtunut myös edistystä, eli molemmat huoneet on levytetty ja osittain jopa alustapetoitu. Onneksi saimme vinkin ystävältäni P:ltä, että pohjamaalin sijaan huokoleijona-levy kannattaa käsitellä pelkällä liisterillä. Pohjamaalausta harjoittelimme vain yhden purkin verran ja kokemus oli niin kallis, tuskallinen ja aikaavievä, että liisterinlevitys tuntui jopa vauhdikkaalta ja hauskalta. Esiliisteröinti tekee huokoisesta pinnasta sen verran tiiviin, että alustapettiliimaa ei imeydy siihen järjettömiä määriä.

Tänään pääsin korjaamaan ensimmäisen sadon omista marjapuskista, kun valkoinen viinimarja oli kypsynyt. Yhdestä puskasta kaksi rasiaa päätyi pakkaseen ja yksi rasia kummitytön (3,5 vuotta) mukana eilen iltapalaksi. Mustat viinimarjat kypsyvät poimintakuntoon varmaan maanantaihin mennessä, kun palaamme tänne viikonlopun Tampereen-loma jälkeen. Karviaisten sadonkorjuuta pitänee odotella vielä pari viikkoa.

Vannoutuneena stadilaisena on pakko myöntää, että alan viihtyä täällä yhä paremmin ja paremmin. Remontti etenee aika hitaasti, mutta hyvä siitä tulee, ja välillä on syytäkin ottaa hetki aikaa ihailla kaunista ympäristöä ja kuunnella lintujen konserttia lähipuissa. Ja miettiä, kuinka viereisellä pellolla karjuvaa fasaania saisi pillistä kiinni ja minkälaista pataruokaa siitä voisikaan valmistaa...

Ja herkkusuille muistutukseksi: grillaa banaaneja kuorineen sopivasti, tee rotsiin viilto pitkittäin, työnnä koloon runsaasti tummaa suklaata ja tarjoa vaniljajäätelön kanssa. Kelpaa suunnilleen ihan kaikille. 3,5 vuotiaan ruokakriitikon mukaan "tää on hyvää, mä tykkään tästä".

Asiakaspalvelukokemuksia

Viime viikonloppuna meillä oli vuokralla pakettiauto mallia iso, jolla oli tarkoitus kuljettaa parissa erässä suuri määrä tavaraa stadista mökille.

Ensimmäisen hämmentävän positiivisen asiakaspalvelukokemuksen tarjosi VehoRent Vantaalla: yleensä autovuokraamossa on tiskin takana henkilö, joka tuntuu joka kerran tekevän hommaansa ensimmäistä kertaa, mutta nyt homma meni niin kuin pitäisikin. Vuokrapaperit oli tehty valmiiksi, ja meiltä molemmilta tarkistettiin vain ajokortit. Minuutissa saimme auton avaimet, jonka jälkeen meille esiteltiin kiesi ja kaikki sen toiminnot ja vielä toivotettiin hyvää matkaa!

Onnistuneesti ohjasimme kuljetusvälineen Vantaalta Espoon OP-Puuhun, josta haimme kyytiin suuren määrän erilaista puutavaraa. Meitä ryhtyi palvelemaan nuori jannu, joka a) oli kiinnostunut siitä mitä olimme hakemassa ja b) tiesi mitä oli tarjolla ja mitä meidän kannattaisi ottaa ja kuinka paljon. Lisäksi hän pystyi myymään meille kestopuuta ja lastulevyä pilkkahintaan tarjouskasoista ihan oma-aloitteisesti. 

Martinsillan Hirvoxissa ei käynyt ihan yhtä hyvä tuuri... Tilaamistamme neljästä kodinkoneneesta yksi oli valmiina noudettavaksi ja kolme muuta teillä tietymättömillä. Tai no, jää-viileäkaappi ja pesukone olivat kuulemma Tammistossa ja tiskokone "jossain, ei aavistustakaan missä". Tänään sentään tuli soitto, että kaikki kamat on paikallistettu ja laitettu tänään postin kyytiin, joten niitä voi odotella saapuviksi joskus ensi viikolla. Hyvä niin, mutta jääkaapille olisi löytynyt käyttöä jo aikaisemminkin.

Perjantain kuorma saatiin onnellisesti perille ja lauantaiaamuna lähdettin uudelle retkelle Espooseen. Ikeassa palvelu oli aivan mahtavaa, koska palvelimme neljä tuntia itse itseämme. Kolme keikkaa kassalla, yksi palautuspisteessä ja yksi palveluvarastolla tuotti saaliiksi 600 kg keittiötä ja yläkerran vaatekaappeja. Paku ei kulkenut yli kahdeksaakymppiä motarilla ylämäessä tuon lastin kanssa.

Maanantaiaamuna ajoimme taas Vantaalle palauttamaan auton ja siinä samalla keikalla piipahdimme  Laattapisteessä ostamassa kaakelit vessojen lattioihin, kellarin vessan seinään sekä keittiön kaappien välitilaan. Taas on kiva sanoa, että palvelu oli aivan erinomaista! Paikallinen Anna esitteli meille vaihtoehtoja, teki ehdotuksia ja hoiti tilauksen ilman mitään sekoilua - nähtäväksi tietysti vielä jää, mitä toimitus sisältää...

Viime viikolla ulkorakennuksen kattoprojekti on edennyt lähes maaliin saakka, eli ainoastaan pelti enää puuttuu. Tällä hetkellä vesikaton virkaa toimittaa kaksi vihreää kevytpeitettä. Ruukki toimittanee pellit ensi viikolla ja asennukseen menee sitten vielä vajaa päivä, jonka jälkeen mökki pitää taas vettä.

Kesäleirillä työleirillä

Lomaa se on työntäyteinenkin loma! Kolme päivää on mennyt puuhatessa niin, ettei ole ehtinyt edes lehteä lukea, saati sitten päiväkirjaa pitää...

Erittäin vaihtelevien säiden takia hommia on tehty vaihtelevasti ulkona ja sisällä. Vincent-kissa on osallistunut touhuihin lähinnä olemalla tiellä ja levittämällä mustaa karvaa märkään maalipintaan.

Astiakomero on lattian toista maalauskertaa vaille valmis, eli huomenna varmaan pääsee ruuvaamaan hyllyt takaisin paikoilleen ja siirtämään huomattavan määrän välineistöä pois ruokapöydältä ja keittiön lattialta.

Verstaana toimiva autotalli on siivottu ja varustettu erilaisilla hyllyillä.

Yläkerran iso makuuhuone on tänään levytetty puoliväliin saakka. Homma eteni ihan hyvää vauhtia, kun mies leikkasi levyjä ja minä ruuvasin niitä seinään kiinni. Levyjä on leikelty siihen malliin, että niiden pitäisi riittää projektin loppuun saakka, jos jaksaa asetella loput leikkausylijäämät palapelin tapaan paikoilleen. Huomenna nähdään, onnistuuko insinöörien optimointitehtävä...

Ulkorakennuksen vanha tiilikatto oli sen verran huonossa kunnossa, että se päätettiin uusia mahdollisimman pikaisella aikataululla, ennen kuin koko tönö lahoaa käsiin. Paikallinen remonttipaja lupasi ryhtyä toimeen "siinä heinäkuun puolivälin paikkeilla", ja hämmästys olikin melkoinen, kun eilen pihalle ilmestyi peräkärryllinen puutavaraa. Puhelinsoitto vahvisti että homma alkaa tänään. Iltapäivään mennessä kaverit olivat rakentaneet telineet, purkaneet vanhan katon pois ja vieneet kaikki jätteet mennessään - mukaanlukien ison risukasan, joka pihalle oli ehtinyt muutamien harvennustoimenpiteiden seurauksena syntyä.

Ulkorakennuksen katto klo 09:00

Ulkorakennuksen katto klo 14:00

Päivän perinteisempänä palvelukokemuksena mainittakoon paikallinen K-Rauta, josta meille ei pystytty myymään muovista nimikilpeä postilaatikkoon kiinnitettäväksi. Puolen tunnin neuvottelun jälkeen asia ei ollut edennyt, jolloin totesimme tehtävän mahdottomaksi ja lähdimme kotiin veivaamaan Internetin käytiin. Laser 24 -niminen verkkokauppa myy kyseistä tuotetta postikuluineen hintaan 9,30 € ja tilaamiseen meni noin minuutti aikaa.

Antiikkimessujen aarteita

Ensimmäisen kesälomapäivän kunniaksi päätimme lähteä ihan vain vilkaisemaan, mitä Fiskarsin antiikkimessuilla olisi tarjolla. Pieni kotiseuturetki kauniina kesäpäivänä sitäpaitsi toimii mainiona lomaohjelmana!

No, löytyihän sieltä jotain pientä kesäkotiin: ensimmäiseltä myyntitiskiltä omaisuusmassaamme siirtyi kampauspöytä-henkinen peilipiironki makuuhuoneen somistukseksi. Varttia myöhemmin silmiin osui upea, visakoivuinen ompelupöytä 1800-luvun puolelta. Myyjärouva puhui meidät nopeasti pyörryksiin, ja kyseisen pöydän lisäksi ostimme myös lähes sata vuotta vanhan suuren seinäryijyn. Kuvia ostoksista ei älytty ottaa, joten ne liitetään blogiin vasta, kun tavarat on toimitettu perille. Heti mukaan saimme ainoastaan ruokailuvälineet kuudelle - lusikat eri sarjaa kuin muut aseet, mutta hienoja kaikki!

Fiskarsista jatkoimme matkaa Billnäsin ruukille, jossa järjestettiin kilpailevat antiikkimarkkinat. Markkinoiden sijaan kävimme Rakennusapteekissa, joka on todellinen remontoijan joulumaa! Pilkkahinnalla hankimme yhden pinnatuolin, pari ikkunakahvaa ja pallovalaisimen tulevaan alakerran vessaan.

Tiesulku hiirille

Keittiön kyljessä on tilava ruokakomero, joka ainakin papanoiden määrästä päätellen on ollut hiirten suosiossa, vaikka siellä ei ilmeisesti vuosiin ole ruokaa säilytettykään vaan lähinnä astioita. Päätettiin laittaa komero uuteen uskoon, että sinne saadaan keittiön välineistö turvaan viimeistään siinä vaiheessa kun kyökki revitään alas.

Koppero tyhjennettiin kaikesta romppeesta, hyllyt nostettiin pois paikaltaan ja hyllyjen kannatinkiskot ruuvattiin irti. Tässä vaiheessa selvisi, miksi komero on ollut hiirten bilepaikkana: lattian ja seinän välissä olevasta kolosta komeroon on päässyt kulkemaan esteettä vähän pulskempikin yksilö. Reitti tukittiin järeällä listoituksella, seinien ja katon kolot tasoitettiin ja koko komeus maalattiin. Lattian hionta ja maalaus jäi seuraavaan kertaan, mutta komero näyttää nyt jo varsin siedettävältä.

Astiakomero ennen maalausta

Pieni makuuhuone saatiin levytettyä ja ikkunanpielet listoitettua todella helteisissä olosuhteissa. Vintillä oli varmasti yli 30 astetta lämmintä, ja isojen levyjen käsittely on muutenkin melko hikistä puuhaa - varsinkin kun huoneen seinät, katto ja lattia ovat vinksallaan mikä mihinkin suuntaan, eli  leikkaamisessa suorakulmaviivaimesta ei ole mitään iloa ja levyjen sovittelussa paikoilleen tarvitaan enemmän voimaa kuin taitoa. Ruuvinkolojen ja levysaumojen pakkelointi ja hiominen vei myös yllättävän paljon aikaa, maalaamisesta puhumattakaan...

Pikkumakkari levytettynä

Huone olisi saatu alustapetointivaiheeseen, ellei pohjamaali olisi loppunut kesken. Maalin riittoisuus oli arvioitu huikeasti alakanttiin, koska "kyllä se ihan varmasti riittää" kolmella litralla maalasi suunnilleen puolet seinäpinta-alasta. Huokoleijona-levy on nimensä mukaisesti huokoista, koska se imee maalia ihan loputtomasti. Toivottavasti pohjamaalaus oikeasti hillitsee tapettiliisterin menekkiä, tai sitä saa ryhtyä sekoittamaan 30 litran saavissa.

Toinen pieni takaisku koettiin naulapyssyn sanottua sopimuksen irti, kun yksi naula juuttui kiinni ja pyssyä ei lihasvoimin saa millään auki, vaikka käyttöohje muuta väittääkin. Palautin pyssyn tänään kitkerän kritiikin säestämänä Bauhausiin (jossa se kyllä otettiin mukisematta vastaan), enkä suostunut ottamaan vaihdossa uutta samanlaista tilalle. Ostin sen sijaan 10 litraa yleisohennetta, ja pänikän sammaleensyöjää nurmikkoa varten. Ostetaan uusi naulapyssy sitten, kun asiantuntija on palannut työmatkalta takaisin projektin pariin.

Ruokarintamallakin päästiin kokeilemaan jotain uutta, kun muurikkapannu otettiin käyttöön. Avogrillin lämmönsäätelyominaisuuksissa on vielä vähän treenaamisen varaa, mutta krepit ja wokki niiden täytteeksi saatiin hyvin aikaiseksi. Pyydämme naapureilta anteeksi runsasta savunmuodostusta, ei olisi ehkä pitänyt laittaa tuleen niitä kaikkein märimpiä omenapuupalikoita.

Nurmikonleikkuu tuntuu edelleen hauskalta puuhalta ja autonpesukin oli siedettävää, kun sai rauhassa lotrata sadevesitynnyrin ja puutarhaletkun kanssa. Painepesuri testataan myöhemmin! Pikakompostorin lämpötila oli lupaavasti noussut, eli se alkaa nyt ilmeisesti toimia, kun polttoainetta on kertynyt vähän enemmän. Uusia kukkia oli putkahdellut puutarhaan sinne tänne. Tällä hetkellä suosikkini on suuri keltainen lilja (varmaan jonkin sortin päivänlilja), joka on karannut penkistä niin, että irtoyksilöitä kurkistelee vähän joka puskasta. Täytyy syksyllä yrittää pyydystää nämä individualistit takaisin ruotuun ennen kuin ne muuttavat naapuriin.

Ensi viikonloppuna alkaa kolmen viikon loma!